Sinun äänesi kuuluu!

Hei kaikki,

Daria täällä! Olen parhaillaan harjoittelussani Talent Coastline Employment– hankkeessa Vaasan kaupungilla. Talent Coastline Employment-hankkeen tavoitteena on kehittää kansainvälisen, osaavan työvoiman työllistymistä ja asettautumista edistäviä palveluita Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tueksi.

Päätehtäväni hankkeessa on haastatella Pohjanmaan alueen kansainvälisiä tomijoita, mikä auttaisi heitä saamaan paremman pääsyn paikallisille työmarkkinoille ja helpottamaan sujuvampaa kotoutumista paikallisyhteiskuntaan, sekä antaa palautetta viranomaisille.

Tunnen tekeväni todella tärkeää työtä, joka edistää kansainvälisten toimijoiden, paikallisen väestön, yritysten ja julkisen sektorin yhdistämistä. Uskon, että yhteiset ponnistelumme johtavat myönteisiin muutoksiin lähitulevaisuudessa.

Työharjoittelun aikana opin paljon suomalaisesta työkulttuurista. Yksi hämmästyttävimmistä asioista, joita olen tähän mennessä kokenut, on se, kuinka paljon järjestelmä ja yhteiskunta huomioivat yksilön mielipiteen.

Aloin itse asiassa tuntea, että yksilöllisellä mielipiteelläni on merkitystä heti, kun kotoutumiskurssi EduVamian kanssa alkoi. Opettajamme Elina kysyi meiltä säännöllisesti, mitä haluaisimme oppia. Ja aina kun ehdotimme jotain, kuten sähköpostien kirjoittamisen opettamista tai työhaastattelujen harjoittelua, pyyntömme tyydytettiin mahdollisimman pian.

Yksi hämmästyttävimmistä asioista, joita olen tähän mennessä kokenut, on se, kuinka paljon järjestelmä ja yhteiskunta huomioivat yksilön mielipiteen.

Kotimaassani Ukrainassa yhteiskunta on hierarkkisempi. Opettajien pitää tietää paremmin ja kertoa oppilailleen, mitä tehdä. Siksi oppilaiden voi olla hieman vaikeaa saada opettaja muuttamaan suunnitelmaansa.

Yksilön mielipiteen merkityksen omaksuminen suomalaisessa yhteiskunnassa oli toinen vaihe, kun keräsin koulukavereiltani palautetta EduVamian opiskelijatyöryhmässä.

Kun kysyin koulukavereiltani, mistä he pitävät EduVamiassa ja mitä voitaisiin parantaa, jotkut heistä vastasivat: ”Luuletko, että kukaan välittäisi, vaikka kertoisin sinulle?” Niin, kokemukseni viittaa vahvasti siihen, että tässä maassa kaikki välittävät, ja joskus minun on vaikea uskoa, kuinka paljon. 

Nyt työskentelyni Vaasan kaupungilla todistaa, kuinka paljon kansainvälisiltä tomijoilta saatu palaute, jota olemme keränneet, otetaan huomioon. Ja tämä on hieno kokemus, joka muuttaa arvojani ja näkemystäni.

Älä epäröi sanoa mielipidettäsi, jos sinulla on jotain sanottavaa!

Hyvät ystävät, täällä Suomessa mielipiteellänne on merkitystä! Jos olet oma-aloitteinen, kunnioittava ja johdonmukainen, äänesi kuuluu. Ja vaikka se olisi yksi ääni, sillä on merkitystä. Joten älä epäröi sanoa mielipidettäsi, jos sinulla on jotain sanottavaa. Tehdään yhteistyötä yhteiskunnan hyväksi ja tehdään maailmasta parempi paikka!

Intensiivipolku koronahaasteiden edessä

EduVamiassa on tänä syksynä järjestetty kotoutumiskoulutusta uudella konseptilla. Kyseessä on pilottikokeilu, jonka kulkee nimellä Intensiivipolku työelämään. Tähän uudenlaiseen kurssikokonaisuuteen on entisestään lisätty kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä. Työssäoppimisjaksoa on pidennetty ja sen merkitystä painotettu.

Kurssin kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Hakijoita kurssille oli paljon, ja lopulta valittiin tiivis porukka. Kurssin alkaessa kielitaidon taso oli hyvin vaihteleva; osa opiskelijoista osasi jo varsin sujuvasti suomea, kun taas toiset olivat kielenopiskelun ensimetreillä.

Vauhdikkaan alun jälkeen opiskelijoiden oli tarkoitus siirtyä työssäoppimisjaksolle, mutta kuinkas sitten kävikään… Koronaepidemia riistäytyi Vaasassa käsistä, ja etätyömääräykset sekä kokoontumisrajoitukset hankaloittivat harjoittelupaikkojen saamista. Osa harjoittelupaikoista joutui perumaan jo luvatun paikan tai siirtämään ajanjaksoa eteenpäin. Opiskelijat etsivät kuitenkin uutterasti uusia paikkoja eivätkä luovuttaneet, vaikka hetkittäin tuntuikin jo melko mahdottomalta!

Työssäoppimisjakson tarkoituksena on, että opiskelija paitsi tutustuu työelämään ja suomalaiseen työkulttuuriin ja saa siten tuntumaa työskentelystä suomalaisessa työyhteisössä, myös oppii käytännön suomen kieltä ja saa oman alansa sanastoa, sekä pääsee harjoittelemaan kielen käyttöä erilaisissa työelämän tilanteissa. Kun moni työyhteisö on koronaepidemiasta johtuen siirtynyt joko kokonaan tai osittain etätöihin, on selvää, että kaikki nämä hienot tavoitteet eivät työssäoppimisjaksolla olisi voineet toteutua. Intensiivipolkulaisten kohdalla meidän täytyikin miettiä, millainen työssäoppimisjakso tässä tilanteessa tukisi parhaiten kutakin opiskelijaa.

Onneksi moni sai kuin saikin hyvän, oman alansa paikan! Löysimme uusia yhteistyökumppaneita niin sähkötekniikan kuin ohjelmoinninkin alalta, ja osa opiskelijoista sai koottua itselleen monipuolisen oman alan työharjoittelukattauksen useammasta työpaikasta. Jollekin taas ratkaisu löytyi ammatillisen koulutuksen parista.

Löysimme uusia yhteistyökumppaneita ja osa opiskelijoista sai koottua itselleen monipuolisen kattauksen useammasta työpaikasta.

EduVamia tekee tiivistä yhteistyötä ammattioppilaitos Vamian kanssa. Oman alan ammattikoulutukseen tutustumalla voidaan taata alan sanaston kehittyminen ja tarjota tilaisuuksia harjoitella kieltä tilanteissa, joita myös työelämässä kohtaa. Näkemys alan kentästä laajenee ja myös korkeasti koulutettu opiskelija voi saada arvokasta tuntumaa alansa käytännön työtehtäviin. Olemme iloisia siitä, että meillä on näin ”suorat linjat” ammatillisiin koulutuksiin.

Iloisia olemme myös siitä, että olemme joustavasti pystyneet jatkamaan osaa työssäoppimisjaksoista ensi vuodenkin puolelle. Etäopiskelu ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat myös avanneet ja laajentaneet opiskelun toteuttamistapoja, joten on tästä erikoisesta vuodesta seurannut myös oppimista ja innovointia! Vuodenvaihteessa suuri osa Intensiivipolun opiskelijoista palaa työssäoppimisjaksolta vielä muutamaksi viikoksi opiskelemaan. Kun vuosi vaihtuu, katsomme alkavaa vuotta entistä sinnikkäämmin silmiin.

Pian puheenvuoro

Toimitusjohtajamme Pia Finne on työskennellyt aikuiskouluksen parissa pitkään.

Ensimmäisen kosketuksen kotoutumiskoulutukseen sain vuonna 1993, kun toimin hetken sijaisena. Opetin yhteiskuntatietoutta ryhmälle opiskelijoita, joilla oli jo aika hyvä kielitaito. Suomen historia kuului opetettaviin sisältöihin. Olin juuri valmistumassa luokanopettajaksi ja muistan, että halusin tarjota opiskelijoille elämyksellisen opetustuokion kansallisen heräämisen ajalta. Niinpä kuuntelimme Sibeliusta ja katsoimme samalla diakuvia taiteen kulta-ajan maalauksista.

2001 vuoden alussa alkoi Vakkissa ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu puhdistuspalvelualan perustutkintoon valmistava koulutus. Toimin sen vastuukouluttajana. Osa opiskelijoista oli tullut Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomina, mutta opinnot sujuivat hyvin ja kaikki valmistuivat ammattiin hyvin ja erinomaisin arvosanoin. Ryhmässä opiskeli myös kolme kantasuomalaista ja se oli hyvä, sillä näin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus puhua suomea opiskelukavereiden kanssa. Suomenkieliset opiskelijat myös tulkkasivat opetusta, jos kouluttajan eli minun opetukseni ei heti avautunut vieraskielisille. Facebookin kautta näen mitä joillekin näistä opiskelijoista kuuluu tänään. On hienoa nähdä, että he ovat edelleen alalla ja tekevät työtä vaativissa työympäristöissä.

Tämä koulutus raivasi sitten tietä maahanmuuttajille suunnatuille ammatillisille koulutuksille muillakin aloilla.

”On tärkeää, että maahanmuuttajien koulutuspolku Vaasassa on katkeamaton ja sujuva. Näin opittu kielitaito ei pääse unohtumaan.”

Toimin myös ohjaavana opettajana muutamalle maahanmuuttajakouluttajalle, kun he suorittivat pedagogisten opintojen opetusharjoittelua. Näistä ohjauksista ja myös omasta ryhmästäni on erityisesti jäänyt mieleen iloiset ja ahkerat opiskelijat ja rento oppimisilmapiiri luokissa.

Minusta on tärkeää, että maahanmuuttajien koulutuspolku täällä Vaasassa on katkeamaton ja sujuva. Näin opittu kielitaito ei pääse unohtumaan, vaan vahvistuu koko ajan. Myös kynnys ammatilliseen koulutukseen pitäisi olla matala, vaikka kielitaito ei hakuvaiheessa olisi vielä hyvä. Esimerkiksi 2-3 vuotisen perustutkintokoulutuksen aikana ammatissa vaadittava kielitaito ehtii kehittyä huimasti ennen työelämään siirtymistä.

Työllistyminen on mielestäni kotoutumisen tavoite ja sen onnistumisen elinehto. Se on tietenkin valtavan tärkeää aikuiselle maahanmuuttajaopiskelijalle itselleen, mutta myös koko hänen perheelleen ja sillä voi olla vaikutuksia pitkälle seuraaviin sukupolviin. Työllistyäkseen maahanmuuttajan on usein opiskeltava uusi ammatti tai täydennettävä osaamistaan lyhytkestoisessa koulutuksessa. Meidän tehtävämme on tukea opiskelijoitamme kaikin tavoin tämän tavoitteen saavuttamisessa ja kehittää jatkuvasti kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työelämässä tarvittavan kielitaidon kehittymistä.

”Työllistyminen on valtavan tärkeää aikuiselle maahanmuuttajaopiskelijalle itselleen, mutta myös hänen perheelleen. Sillä voi olla vaikutuksia pitkälle seuraaviin sukupolviin.”

Tämän syksyn aikana olemme solmineet työnantajien kanssa kotoutumiskoulutuksen työharjoitteluun liittyviä puitesopimuksia. Puitesopimuksella työnantajat ilmaisevat halukkuutensa ottaa vastaan opiskelijoita. Työharjoittelussa opiskelijat mm. oppivat suomea, tutustuvat työelämän pelisääntöihin, vertaavat omaa ammattitaitoaan suomalaisen työpaikan vaatimuksiin ja pääsevät kokeilemaan olisiko ammatti heille sopiva. Näitä puitesopimuksia eri työpaikkoilla toivon meidän saavan lisää.

Tällä hetkellä järjestämme alkukartoituksia maahanmuuttajille Pohjanmaan alueella, kotoutumiskoulutusta ja luku- ja kirjoitustaidon koulutusta Vaasassa sekä yleisiä kielitutkintoja. Lisäksi kehittelemme koko ajan uusia koulutuksia, joilla voimme edesauttaa maahanmuuttajien sijoittumista työelämään. Takana on 30 vuotta maahanmuuttajakoulutusta. Toivon, että saamme tehdä sen parissa työtä vielä pitkään.

”Tää on kivaa duunia!”

Palataan vielä kotopolun eri mutkiin ja muistellaan kolmen kouluttajan voimin, miten kotoutumiskoulutus on kehittynyt. Kysymyksiin vastaavat koordinaattorimme Terhi Mesikämmen sekä kouluttajat Juha Tuomikoski ja Heidi Lähteenmäki. Heistä jokaisella on monivuotinen ja monipuolinen kokemus kotoutumisen parista.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE palkitsi Juha Tuomikosken syksyllä 2018 maahanmuuttajakouluttajan apurahalla.

Juha aloitti VAKKissa (Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa) vuonna 1995, ja päätyi pysyvämmin maahanmuuttajakouluttajaksi vuonna 2008. Terhi puolestaan tuli VAKKiin töihin vuonna 2002 ja Heidi vuonna 2009.

Terhi Mesikämmen aloitti Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 2002 luku-ja kirjoitustaidon opettajana. Nykyään hän työskentelee EduVamian koordinaattorina.

Mietitään ensin, mikä on mielenkiintoisinta kielen opetuksessa? Selvästi niin ihmisten kohtaaminen, kuin kielen kehittymisen seuraaminenkin ovat kaikille kolmelle tärkeitä. Ajatella, että vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat mahdollisia ilman yhteistä kieltä! Eivätkä kotokurssilla kohtaa vain opettaja ja opiskelija, vaan kokonainen luokallinen erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Luokassa opettaja saa seurata, kuinka nämä henkilöt hitsautuvat yhteen toisilleen tärkeäksi ryhmäksi. Yhteiseksi kieleksi muodostuu suomi, ja tavoite päästä eteenpäin elämässä motivoi kaikkia.

Yksi oppimiseen vaikuttava asia on hyvä ja kannustava ryhmä, jossa on lämmin ilmapiiri!

Kielen opetuksessa mielenkiintoista on myös sovittaa vasta kehittymässä olevan kielen oppimiseen asiasisältöjä, esimerkiksi työelämätaitoja tai Suomen historiaa. Erilaisten oppijoiden tukeminen eri vaiheissa antaa intoa työhön, oli sitten kyse lukemaan oppimisesta vieraalla kielellä tai ohjaaminen urapolun alkupuolella: mikä on juuri tälle ihmiselle sopiva työ tai koulutus?

Toisinaan suomen kielen oppiminen on haastavaa. Opiskelijoille täytyy antaa uskoa siihen, että kielen oppiminen on mahdollista, vaikka se ei tapahdukaan hetkessä. Kyse ei välttämättä ole siitä, ettei opiskelija yrittäisi ahkerasti. Useimmiten auttaa, kun lähdetään liikkeelle henkilöä koskevasta konkreettisesta ongelmasta, jonka ratkaisemiseen hän tarvitsee suomen kieltä.

Kotoutumiskoulutukseen liittyy myös ajankohtaista kulttuuritietoutta. Moni opettaja ja opiskelija muistaa hauskat juhlat ja tempaukset vielä pitkään! Kuvassa juuri Kyöpelinvuorelta lennähtäneet Heidi, Hanna-Mari, Kristiina ja Päivi.

Vaikka itse kielen oppimien tapahtuu edelleen kieltä käyttämällä, ovat välineet ja metodit muuttuneet. Materiaalin saatavuus on parantunut, meillä on omia oppikirjoja ja internetissä saatavilla oleva materiaali on keskeisessä osassa. Erilaiset digitaaliset apuvälineet ovat tulleet osaksi opetusta. Toimiva kielitaito on edelleen tavoite, mutta kieltä opitaan sisältöjen ohella ja avulla. Kielen oppimiseen yhdistetään esimerkiksi matematiikkaa ja tietotekniikkaa sekä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia aiheita. Kielen oppiminen on entistä vahvemmin työelämälähtöistä.

”Vuonna 2003 Vaasassa järjestettiin ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu metallialan koulutus. Ensimmäisen päivän jälkeen opiskelijat valittivat, etteivät he ymmärrä mitä opettaja puhuu, ja opettaja valitti, ettei hän ymmärrä mitä opiskelijat puhuvat, vaikka kaikki puhuivat suomea. Hommana oli olla tunneilla suomi-suomi –tulkkina, tulkaten pohjalaismurretta alkeistason suomen kielelle ja päinvastoin. Parin päivän kuluttua sekä opettaja että opiskelijat olivat tottuneet toistensa suomeen ja homma alkoi sujua jo ilman minuakin.”

Juha

Kun puhutaan kouluttajan tärkeimmistä tehtävistä, Terhi mainitsee opiskelijan kohtaamisen ja hyvän sekä turvallisen ilmapiirin luomisen ryhmään. Opiskelijan tukeminen ja erilaisten oppijoiden huomioon ottaminen on tärkeää. Heidin mukaan ehkä tärkeintä on antaa maahanmuuttajalle sellaisia taitoja, joilla pääsee eteenpäin elämässä. Juha on samoilla linjoilla: yksi tärkeimpiä tehtäviä on opiskelijan ohjaaminen, kun hän miettii, mitä lähtisi opiskelemaan, mille alalle menisi töihin, miten yhdistäisi perheen ja opiskelun.

”Matkustin Helsinkiin. Odottelin bussia, että olisin päässyt Töölöön. Olin hukassa, en oikein tiennyt missä odotella. Vaikka oli kännykkä ja siinä ohjelma, mietin että mitä tehdä. Bussin ovet avautuivat, ja siellä olikin muutaman vuoden takainen opiskelija kuljettajana. Iloiset tervehdykset vaihdoimme. Samalla kun hän ajoi, hän kertoi koko perheensä tarinan. He olivat päätyneet Vaasan vuosien jälkeen Helsinkiin, hän oli suorittanut bussinkuljettajan tutkinnon, vaimo työskenteli Espoossa lähihoitajana. Vanhin poika oli aloittanut juuri armeijan. Se, miten hän kiitti VAKKia ja Vaasaa siitä ajasta, kun hän perheensä kanssa tuli Suomeen, oli mieleenpainuvaa. Bussin tultua päätepysäkilleni hän vielä antoi minulle tarkat ohjeet perille ja vielä tulomatkaakin varten. Ne vain menivät hieman ohi, sillä osa hänen puheestaan oli jo niin slangia, että minä muualta tulleena en pysynyt mukana. Iloinen huudahdus vain jäi mieleen: Terveisiä kaikille Vaasaan!”

Heidi

Kotoutumista 30 vuotta: haastattelussa konkarikouluttaja Carina Skjäl

Vaasassa juhlitaan tänä vuonna kokonaista kolmeakymmentä vuotta kotopolulla! Muistellaan siis kotoutumiskoulutuksen eri vaiheita, aloittaen 90-luvulta.

Carina Skjäl aloitti opettajana Vakkissa (Vaasan aikuiskoulutuskeskus) helmikuussa 1990. Siihen aikaan järjestettiin vain yhdenlaisia 6 kuukauden mittaisia suomen kielen koulutuksia. Samassa ryhmässä saattoi siis opiskella sekä luku- ja kirjoitustaidoton että yliopistosta valmistunut opiskelija. Näiden kuluneiden 30 vuoden aikana koulutuspolku on kehittynyt huimasti. Nykyisin luku-ja kirjoitustaitoa opiskellaan siihen tarkoitetuilla kursseilla. Vamiassa järjestetään Valma-koulutusta ja oppimisvalmiuksia tukevia opintoja ammatillista tutkintoa suorittaville. Suomi toisena kielenä on nykyisin oma oppiaineensa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ja jo ennen koulutukseen tuloa opiskelijoiden lähtötasoa ja osaamista kartoitetaan ja testataan.

”Parasta on, kun saa tavata ihmisiä maailman joka kolkasta”

Mikä sitten on mielenkiintoisina tässä työssä? Parasta on, kun saa tavata ihmisiä maailman joka kolkasta, sanoo Carina. Lisäksi on hienoa opiskelijoiden kautta oppia maailmasta ja elää mukana prosessissa, jossa kielitaito karttuu. Carina käyttää monenlaista opetusmateriaalia: oppikirjoja, videoita, pelejä, leikkejä, musiikkia, keskusteluja ja autenttista ajankohtaista materiaalia kuten todellisia keskusteluja vaikkapa työssäoppimispaikoilla, lehtiä ja elokuvia. Pitkä kokemus kielen opettamisesta on vahva tuki ja suuri hyöty myös Carinan nykyisessä työnkuvassa, johon kuuluu muidenkin aineiden opettamista Vamian maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Kielitietoinen näkökulma opetukseen on olennainen osa myös ainesisältöjen opetuksessa.  Carina kertoo huomioivansa kielen oppimisen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetuksessa aina.

”Monet opiskelijat oppivat enemmän tekemisen kautta kuin koulunpenkillä.”

Haasteitakin tästä työstä löytyy. Näistä Carina mainitsee esimerkiksi sen, että opiskelijoilta täytyy vaatia kielen oppimista. Vaikka opiskelijat ovatkin pääasiassa aikuisia, ei tämä työ ole pelkkää koulutusta vaan myös kasvatusta. Se on välillä haastavaa. Lisäksi monet opiskelijat oppivat enemmän tekemisen kautta kuin koulunpenkillä. Työelämässä taas pelkkä tekeminen ei riitä, koska pitää myös ymmärtää ohjeita ja osata lukea tiedotteita ja muuta informaatiota. Varsin monessa ammatissa täytyy myös kirjoittaa esimerkiksi raportteja. Kulttuurierotkaan eivät aina ole ainoastaan mielenkiintoisia kohtaamisia, vaan vaativat myös ajoittain prosessointia.

30 vuoden ajalta on kertynyt useita hienoja muistoja. Carinalle on jäänyt ihan alkuvuosilta mieleen muisto, kun hän sai palautetta eräältä vanhemmalta opiskelijalta. Opiskelija oli miettinyt miksi ihmeessä hän joutui jättämään kotimaansa elämän loppupuolella. Hän halusi tulkin välityksellä kertoa Carinalle, että ehkäpä syy oli se, että hän näki omin silmin, miten ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti. Kokemus oli opiskelijalle merkittävä.

Hauskoja sattumuksia on ollut paljon. Carina kertoo esimerkin opiskelijastaan, joka oli aloittamassa uraansa grillimyyjänä ja pyysi usein apua työelämässä vastaan tulleisiin tilanteisiin. Eräs kysymys kuului: Miksi asiakas pelkää ketsuppia? Tämä ketsuppipelko selvisi asiakkaan toiveeksi saada ruokansa mausteeksi pelkkää ketsuppia.

”Ymmärrys kielitaidon kertymisestä on lisääntynyt ja näkemys laajentunut. Selkokieli ja kielitietoinen opetus ovat kehittäneet opetusta, kuten myös eurooppalainen taitotasoasteikko arviointia.”

Carinankin mielestä opettajan työ on vuosien varrella muuttunut aika lailla. Hallinnolliset työt ja dokumentointi ovat lisääntyneet valtavasti. Välillä tämä jopa tuntuu turhauttavalta. Toki muutoksilla pyritään yhtenäistämään käytänteitä. ”Ymmärrys kielitaidon kertymisestä on lisääntynyt ja näkemys laajentunut. Selkokieli ja kielitietoinen opetus ovat kehittäneet opetusta, kuten myös eurooppalainen taitotasoasteikko arviointia.” Myös ymmärrys siitä, miten kielitaidon kertyminen on kytkeytynyt muuhun tietämiseen ja osaamiseen, oppimisvalmiuksiin sekä yksilöllisiin oppimistapoihin on lisääntynyt. Nykyään on myös valmista S2-opetusmateriaalia ja hyviä oppikirjoja.

”Haluan myös välittää suomalaisen yhteiskunnan arvoja, joista tärkeimpiä ovat luottamus ja demokratia.”

Carina sanoo, että kotouttaminen on hänen tärkein tehtävänsä, jos ajattelemme maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Kielten opettajana tärkeintä on kielitaidon kartuttaminen, jotta opiskelija pystyy jatkamaan eteenpäin, kuten ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Toisinaan tehtävänä on oppimisen esteiden purkaminen. Carina haluaa myös välittää suomalaisen yhteiskunnan arvoja, joista tärkeimpiä ovat luottamus ja demokratia.

Syksy on kuin värikynä

Millaista Vaasassa on syksyllä? Koto-opiskelijamme kuvasivat syksyä ja kirjoittivat syksyisiä ajatuksia.

Syksy on kuin kulta, joka paistaa auringossa ja näyttää kaikki kauniit värit.

Syksyllä on monia kauniita värejä. Metsästä löytyy sieniä ja marjoja. Kaikki eläimet valmistautuvat talveen.

Syksy on punainen. Syksy on keltainen. Syksy on vehreä. Syksy on värikäs.

Syksy on koulu

Vauvojen värikoulu.

Tänään tuli uusi väri. Se on valkoinen!!!

Syksy on monivärinen ja kaunis, lehdet koristavat nurmikkoa.

Syksy tarkoittaa

puut täynnä vaihtuvia lehtiä

kuollut lähtee tanssimaan tuulisena päivänä

punainen vaahteranlehti

pitkä, viileä kävely tiellä, joka on peitetty kultaisilla, rapeilla, auringossa

palaneilla lehdillä

kaareva kurpitsa

vapauttamalla vanha vapauttamaan uusi luonnon viimeinen ja upein hymy.

Syksy on kuin kaunis nainen, jolla oli vaaleat hiukset kuin aurinko, ihonsa oli kirkkaampi kuin taivas, ja hänellä oli kasvien vihreästä ja keltaisesta mekko.

Minulle syksy on aika juoda glögiä, kietoutua huopaani, lukea ja olla kotona lähellä perhettäni. Kylmä sää tekee lämpimistä halauksista enemmän haluttuja.

Syksy on herkullista! Kahvi, suklaa ja leivokset syksyllä ovat maukkaampia kuin muina vuodenaikoina.

Syksy on kaunis. Se on muutoksen symboli. Kauniit punaiset, oranssit ja keltaiset sävyt näkyvät ennen puiden pitkää lepoa.

Kun marraskuun harmaat päivät ovat täällä, syksyn värejä näkyy ehkä enemmän kaupunkiympäristössä…

Ihanaa syksyn jatkoa kaikille teille!

Työharjoitteluun!

Kotoutumiskoulutukseen sisältyy vähintään kuuden viikon mittainen työharjoittelujakso. Työharjoittelun tavoitteena on, että opiskelijamme pääsevät tutustumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteena on myös, että opiskelijamme kehittävät työelämävalmiuksiaan ja työelämässä tarvittavaa kielitaitoa. Ja tietenkin tavoitteena on, että opiskelijamme saavat työelämän kontakteja. Joskus käy niin hyvin, että opiskelija pääsee töihin työharjoittelupaikkaansa!

Opiskelijoillamme on erilaisia tavoitteita työharjoittelulle. Jollekin on tärkeää päästä tutustumaan suomalaiseen työelämään ja saada kokemusta erilaisista työtehtävistä. Joku puolestaan haluaa selkiyttää jatkosuunnitelmiaan. Joku etsii suoraan töitä. Kaikille on kuitenkin yleensä tärkeää oppia lisää kieltä. Olemmekin huomanneet, että opiskelijoiden kielitaito voi kehittyä huimasti työharjoittelussa.

Olemme iloisia, että meillä on monia pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Meillä on hyviä harjoittelupaikkoja. Työharjoittelupaikan saaminen ei kuitenkaan aina ole niin helppoa. Meillä on paljon opiskelijoita ja kaikille olisi tärkeää löytää hyvä paikka. Työharjoittelun kautta opiskelija voi saada ensimmäisen kosketuksen suomalaiseen työelämään ja saada jalan oven rakoon. Veikkaukseni on, että moni opiskelija muistaa tämän ensimmäisen paikan ikuisesti.

Kotoutumiskoulutuksissamme on opiskelijoita monelta eri alalta. On myyjiä, opettajia, siivoojia, lääkäreitä, insinöörejä, kirjanpitäjiä, automekaanikkoja, sihteerejä, kampaajia, maanviljelijöitä, sairaanhoitajia ja niin edelleen. Joku on suorittanut koulutuksensa esimerkiksi lähtömaassaan, joku täällä Suomessa. Me opettajat ja opinto-ohjaajat pääsemmekin työharjoittelujen aikana tutustumaan eri alojen työpaikkoihin. Käymme nimittäin aina ainakin kerran jokaisessa työharjoittelupaikassa ja pidämme säännöllisesti opiskelijoihin yhteyttä harjoittelun aikana.

Työ tekijäänsä opettaa, niin voisi sanoa tässä. Ei vain itse työstä, vaan myös suomalaisesta työkulttuurista. Niin kuin tiedämme, se on erilainen kuin monessa muussa maassa. Ja siihenkin opiskelijamme pääsevät työharjoittelussa tutustumaan.

Hurraa, takaisin koulunpenkille!

Elokuu on täällä, ja samoin kaikkien odottama lähiopetus. Vaikka opimme kaikki paljon etäopetuksen aikana (myös monia odottamattomia asioita!), on ihanaa päästä taas luokkaan opiskelemaan.

Kesän aikana EduVamiassa ehdittiin myös uudistaa opiskelutiloja. Olemme saaneet käyttöömme kaksi uutta luokkatilaa. Toinen näistä on tarkoitettu opiskelijoiden itseopiskelutilaksi ja toinen on opiskelijoille jo ennestään tuttu kielikahvila, nyt kuitenkin hieman uudistuneena.

Opiskelijoiden itseopiskelutila on kaivattu uutuus. Siellä voi rauhassa opiskella pienemmällä porukalla, tehdä kotitehtäviä ja käyttää tietokonetta. Tilassa on mahdollista opiskella turvavälit säilyttäen.

Elinan kotoryhmä tutustui tilaan, ja esittelee sen teille videolla.

Tervetuloa itseopiskelutilaan!

Toivottavasti tämä luokka on syksyn aikana ahkerassa käytössä!

Suomen kevät: ujo ja päättäväinen!

Keväällä on aika nauttia luonnon kauneudesta ja kaapata se kuvaan. Näin kirjoittaa kotoutumiskoulutuksen opiskelija Raihana. Pidemmittä puheitta tehdään niin, ja nautitaan Raihanan ja hänen opiskelukavereidensa kuvista ja ajatuksista!

Kevät Suomessa

Kevät on lämmin, kevät on hyvä, mutta se on vain mun mielikuva. Kevät on viileä, joskus on kylmä, ja se on totta mun näkökulma.

Kukkivat kukat vain toukokuussa. Vihreät lehdet puhkeavat puusta. Jäätelöä syödään taas vihdoinkin. Joo, Suomen kevät on kaunehin!

-Eva-

Suomen kevät on vihreä ja kaunis. Aurinko paistaa, ja linnut laulavat. Keväällä on kauniita kukkia.

-Desislava-

Kevät on Suomessa kaunis. Aurinko paistaa, ja on lämmin. Taivas on sininen, puut ovat vihreät. Kukat kukkivat. Linnut laulavat. Ihmiset laittavat veneet vesille. Odottaa kesää!

-Kexin-

Minä ajattelen, että kevät Suomessa on kaunis, mutta odottamaton. Joskus on aurinkoista, joskus tuulista, joskus sateista, joskus lunta.

-Sahar-

Suomi on keväällä erittäin kaunis; auringonpaisteella, lumella ja kylmällä säällä.

-Huong-

Kevät tulee! Suomessa on pitkään valoisaa. Iltaan asti lapset leikkivät. Se on erilainen kuin minun kotimaassa. Keväällä on paljon vihreää. Se on hyvä, koska minä tykkään vihreästä väristä.

-Sho-

Suomessa kevät on ujo ja päättäväinen. Se on joskus yhtä mieltä talven kanssa ja joskus sataa kesäksi, et voi aina erottaa siitä. Mutta jos selvität, tulet varmasti rakastamaan sitä.

-Maria-

On kevät! Ei enää pimeyttä. Ei enää raskaita talvikankaita. Ruoho kasvaa. Lehdet purskautuvat eteenpäin. Kukkia hymyilen. Taivas on selkeä ja sininen. Päivät ovat pidempiä, yöt ovat lyhyempiä. On aika uudestisyntyä. On pääsiäisen ja vapun aika. On aika kalastukseen, lintujen tarkkailuun, piknikille. On aika nauttia luonnon kauneudesta ja kaapata se kuvaan. On aika juhlia!

-Raihana-

Nautin paljon pohjoisesta keväästä. Päivät pidentyvät pimeän talven jälkeen. Siellä on myös paljon kukkia ja perhosia. Mutta puut ovat edelleen alasti. Odotan, kun ne kukkivat. Suomessa kevät on kylmempi kuin kotimaassani. Riisuin talvitakkini toukokuun alussa. Käytän silti pipoa, lämpimää villapaitaa ja talvisaappaita. Mutta olen syönyt jäätelöä rannalla muutaman kerran. Pian se lämpenee. Eilen laitoin jopa aurinkolasit! 

 –Daria-

Suomessa kevät tulee maaliskuussa, mutta voi olla toukokuussa kylmä. Yleensä lumi alkaa sulaa huhtikuussa. Kaikkialla on vihreää, ja ilma on puhdasta. Ihmiset alkavat työskennellä puutarhassa. Joskus sataa voimakkaasti, ja näet sateenkaaren!

-Alisher-

Paras osa keväästä alkaa teiden pesun ja pölyn katoamisen jälkeen.

-Ilona-

Kevät on Suomessa oikein hyvin. Kun talvi loppuu, kukat ja puut ja kaikki ihmiset alkavat olla onnellisia. Ihmiset siivoavat pihaa. Linnut tulevat Suomeen. Ja kaikki pojat pelaavat. Minä pidän keväästä ja kesästä.

-Aiperi-

Suomessa kevät on kaunis. Luonto herää henkiin. Aurinko paistaa, lehdet tulevat puihin, kukat kukkivat. Kohta on taas lämmin.

-Natalia-

Suomessa kevät on yleensä kylmä. Päivät pitkiä. Aurinko paistaa paljon. Kasvata ja kasvaa vihanneksia ja puita. Linnut tulee Suomeen. Jää sulaa. Linnut laulavat. Luonto herää.

-Vahideh-

Kevät on vuodenaika talven jälkeen ennen kesää. Suomessa kevät on maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu. Suomen kevät on tosi kaunis. Keväällä kaikkialla on punaisia ja ruskeita lehtiä. Linnut palaavat ja luonto on virkistävä. Keväällä lämpötila on yleensä välillä 0 –  +10 astetta.

-Suijit-

Linnut laulavat, kukat kukkivat, ja kaikki puut muuttuvat vihreäksi. Nämä ovat vain muutamia hyvistä syistä, miksi kevät Suomessa on kaunis.

-Evan-

Suomen keväällä linnut alkavat laulaa, päivät pitenevät ja se lämpenee hitaasti.

-Evelyn-

Kevät Suomessa: aurinko paistaa, linnut laulavat, puut itävät, kauniita kukkia. Se on kauniita maisemia.

-Carine-

Opetusta koronan aikaan…

EduVamia siirtyi etä- ja verkko-opetukseen maaliskuussa, kun Suomi siirtyi poikkeustilaan. Nyt takana on jo useampi viikko opetusta internetin ihmeellisen maailman kautta sekä muilla moninaisilla keinoilla!

Kotikonttoreissa ja muissa vaihtuvissa työpisteissä on omat haasteensa. Opettajat ja opiskelijat eivät enää kohtaa fyysisesti samassa tilassa.

Opiskelijat ovat mukana Teamsin, WhatsAppin tai jonkin muun kanavan välityksellä, mutta mukaan pääsevät niin kotona seikkailevat lemmikit, lapset, puolisot kuin myös tiskivuoret, pyykit, kiireiset lounaan valmistelut sekä lasten läksyt ja koulutehtävät.

Kurkistetaanpa siis EduVamian uusiin opettajanhuoneisiin!

Aika siistiltä näyttää. Mahtoivatko opettajat järjestellä työpisteensä kuvausta varten?

Mitä suomalainen opettaja todellisuudessa tarvitsee etä- ja verkko-opetuksen toteuttamiseen? Henkilökunnan WhatsApp -keskustelu sen kertoi: kahvia, ja vielä lisää kahvia. Ainakin kolme kupillista. Ja mieluiten Muumimukeista!

Kotokoulutuksessa opiskellaan suomea suomeksi

Mitä kieltä puhut opiskelijoiden kanssa?

Tämän kysymyksen olen kuullut usein ja vastaan siihen aina samalla tavalla: Suomea.

Kotoutumiskoulutuksissamme opetuskieli on siis suomi. Myös oppimateriaalit ovat suomenkielisiä. Tämä on minun mielestä oiva ja toimiva tapa oppia uusi kieli. Monelle opiskelijalle tämän tyyppinen opiskelu on uutta, mutta yleensä kaikki opiskelijamme ovat loppupeleissä tyytyväisiä itsekin siihen, että oppiminen tapahtuu juuri suomen kielellä.

Toki on tilanteita, joissa käytämme apukielenä esimerkiksi englantia, venäjää tai espanjaa tai keskustelemme tulkin välityksellä. Tällaisia tilanteita voivat esimerkiksi olla ohjauskeskustelut ja muut sellaiset keskustelut, joissa on tärkeää, että viesti välittyy tarkalleen oikein.

Opetustilanteissa suomen kielen käyttäminen on oikeastaan melkein ainoa vaihtoehto, sillä opiskelijamme tulevat ympäri maailmaa. Läheskään kaikki ryhmässä eivät osaa englantia – näin ollen suomi on kaikille se yhteinen kieli.

Alussa, kun uusi ryhmä alkaa, kukaan opiskelijoista ei juurikaan osaa suomea, mutta jo yleensä ensimmäisen viikon jälkeen puhetta rupeaa kuulumaan luokassa sekä käytävillä, ja viimeistään kolmannen opiskelukuukauden aikana voidaan jo hieman keskustellakin suomeksi. Opettajalle on luonnollisesti kutkuttavan haastavaa puhua luokalliselle opiskelijoita, joista osa ei ymmärrä sanaakaan. Mutta niin sitä vain aloitetaan. Apuna käytämme kuvia, käsiä ja kärsivällisyyttä:) Jaksan aina vain hämmästellä meidän opiskelijoiden kykyä oppia niin hyvin ja ennen kaikkea rohkeasti puhumaan suomea. Vieraan kielen oppiminen etenkin aikuisena on jatkuva kiinnostuksen kohteeni enkä lakkaa ihmettelemästä, miten opiskelija, joka on aloittanut suomen kielen opiskelun täysin nollasta, puhuu, nauraa ja vitsailee suomeksi 10 kuukauden jälkeen. Ja miten sykähdyttävän hienoa on tavata joku entinen opiskelija ja nähdä hänen vaikkapa työllistyneen tai saaneen opiskelupaikan!

Kotoutumiskoulutuksen kesto on 10 kuukautta. Koulutus sisältää suomen kielen ja viestintätaitojen lisäksi työelämä- ja yhteiskuntataitoja sekä ohjausta.

Työelämän ruotsia

Maaliskuussa 2020 EduVamiassa alkaa uusi Työelämän ruotsia -kurssi. Vastaava kurssi järjestettiin EduVamiassa ensimmäisen kerran viime syksynä. Työelämän ruotsia -kurssin avulla opiskelijat paransivat valmiuksiaan olla osana kaksikielisen Vaasan työelämää. Haastattelujen jälkeen työvoimapoliittiselle ruotsin kielen kurssille valittiin 18 opiskelijaa. Heidän taitotasojensa perusteella muodostettiin syksyllä kaksi erillistä ryhmää.

Kurssin opiskelijat olivat taustoiltaan eri alojen edustajia. Heillä saattoi jo entuudestaan olla jonkin verran ruotsin kielen osaamista. Tämän kurssin avulla opiskelijoilla oli mahdollisuus keskittyä oman alan sanaston laajentamiseen ja rohkaistua puhujina.

Syksyllä Heidi haastatteli kurssilla opiskelevaa Aila Nurmea sekä kouluttaja Anette Låglandia. Näin he kertoivat kurssin kuulumisia:

”Kurssilla opiskeltavia asioita ovat muun muassa asiakaspalvelu ja vuorovaikutus, työnhakuvalmiuksien parantaminen ja ammatillinen ruotsin kieli. Lisäksi opiskelijat saavat ohjausta ja käymme erilaisilla tutustumiskäynneillä”, Työelämän ruotsia –kurssin vastuuopettaja Anette Lågland kertoo.

Vaasalainen lakiekonomi, Aila Nurmi, halusi lähteä opiskelemaan ruotsia Pohjanmaan alueellisen erikoisuuden takia. Tällä hän tarkoittaa Vaasan kaksikielisyyttä. Ailan mielestä noin yleensä ruotsinkielisten kanssa pärjää hyvin, koska monet heistä osaavat myös suomea. ”Kuitenkin työelämässä, jos olen itse työntekijänä, kaikki olettavat minun osaavan ruotsia”, Nurmi toteaa.

”Tälle kurssille tullessani ajattelin, että haluaisin pystyä vastaamaan puhelimeen ruotsiksi ja auttamaan asiakkaita”, Nurmi sanoo.

Opiskelijat opiskelevat Työelämän ruotsia –kurssilla hyvin monipuolisesti. ”Olemme kaikki saaneet oman alan ruotsinkielisen oppikirjan. Lisäksi kuuntelemme ja katsomme uutisia, keskustelemme ja luemme Vasabladetia. Opettajat ovat todella ammattitaitoisia”, Nurmi kertoo.

”Jos haluaa, pystyy oppimaan. Kaikilla on vastuu omasta oppimisesta. Minua palvelee parhaiten se, että olen keskittynyt oman alan sanastoon. Olen myös saanut uusia kontakteja ”, Nurmi selventää.

Toivotamme uuden, maaliskuussa alkavan Työelämän ruotsia -kurssin opiskelijat varmt välkomna!

Tervetuloa!

EduVamia on vaasalainen koulutusorganisaatio. Järjestämme kotoutumiskoulutusta, räätälöityjä työvoimakoulutuksia eri aloille sekä kortti- ja täydennyskoulutuksia. Vastaamme työelämän tarpeisiin ja kehitämme joustavasti uusia koulutustuotteita. Toteutamme myös maahanmuuttajien alkukartoituksia Pohjanmaan alueella sekä maahanmuuttajien lukutaitovaiheen koulutusta.

Täällä kirjoittelee henkilökuntamme, esimerkiksi toimitusjohtamme Pia, koordinaattorimme Terhi sekä kouluttajamme Heidi ja Tiina. Kerromme täällä koulutuksistamme, ajankohtaisista tapahtumista ja toiminnasta sekä muista mielenkiintoisista asioista.